Tirppa on kipeä. Onhan meidän lapset ennenkin sairastanut. Esikolla oli korvakierre, kahdet putket korvissa ja kitarisaleikkaus takana. Poju taas sai/saa aina kurkunpäätulehduksen. Ollaan muutaman kerran(lue monta kertaa) lähdetty keskellä yötä päivystykseen, kun toinen on vaan vinkunut eikä oon hengittänyt kunnolla. Jotenkin tämän kertainen vain sai meidät todella huolestumaan.

Tirpalle nousi tiistaina illalla kuume. Keskiviikkona kuumetta oli jo 40 astetta ja tyttö alkoi oksentamaan. Torstaina eli eilen käytiin päivystyksessä illalla, kun Tirppa ei huolinut enää vettäkään.  Saatiin juotettua raukalle Osmosalia ja se vähän auttoi. Viime yönä alkoi ripuli ja kuumetta oli edellee 39 astetta. Käytiin uudestaan päivystyksessä. Ei ole surkeampaa näkyä kuin 10kk vauva joka makaa rinnan päällä, hipeltää unirättiään ja sanoo hiljaa:äittä, äittä, äittä... Onneksi oksentaminen ja ripulointi loppui puolelta päivin. Yksikin oksennus vielä, niin oltaisiin jouduttu tai päästy osastolle tiputukseen. Tirppa on muutenkin niin pieni, kaikkein pienin meidän lapsista. Se painaa vaan vähän yli 8kg, kun poju oli saman ikäisenä ja pituisena 2.5kg painavampi.

Harvoin sitä on yhtä riemastunut kuin minä tänään, kun huomasin, että lapsen vaipassa on pissaa. Toivottavasti pahin on nyt ohi.

Mielenkiintoinen kokemus sinällään, kun tuon ikäinen lapsi ei huoli muuta kuin rintamaitoa kolmeen vuorokauteen. Se on ihan eri asia täysimettää vastasyntynyttä kuin melkein vuoden ikäistä lasta. Maidontuotantokin lisääntyi ihan kiitettävästi jo ekan päivän aikana. Kokemuksesta voin siis sanoa, että maidontuloa voi lisätä vielä isommankin vauvan tarpeisiin. En silti jatkaisi tätä kuitenkaan kovin pitkään.