Tirppa on jo teveempi, se jopa söi eilen. Käytiin neuvolassa punnitsemassa se. Paino oli tippunut 260g. Mennään taas parin viikon päästä uusintapunnitukseen.

Esikko ja Poju yskii keuhkojaan pihalle ja minulla on maailmanlopun nuha. Ei taida tervettä päivää tässä perheessä olla. Alkusyksy meni tosi vähillä sairasteluilla, mutta lokakuun lopusta asti joku on ollut koko ajan kipeä. Löytyy kolme vesirokkoa, korvatulehduksia, kurkunpään tulehdusta, nuhaa, mahatautia, silmä tulehdusta, yskää ja Tirpan vauvarokko. Ja yöt on sen mukaisia.

Saatiin Tirppa nukkumaan joulun jälkeen vaan kahdella, kolmella heräämisellä, mutta nyt viime viikkoisen taudin jäljiltä meillä herätään 5-10 kertaa yössä. Tähän lisätään vielä Esikon pissalla käynnit(aina pitää ilmoittaa:"Äiti, mulla on pissa hätä." Minä:"Mene, kulta, pissalle. Esikko:"Äiti, tuu peitteleen.") ja Pojun painajaiset. Olo rupee olemaan aika haalea. Ukko auttaa, jos herätän sen, mutta täytyy senkin joskus nukkua, kun aamuvuoro alkaa 4.30. Kaiken lisäksi se on niin sikeäuninen, ettei se herää kuin kaikkein pahimpaan meteliin. Ja se tarkoittaa sitä, että kaikki kolme huutaa yhtäaikaa. Kaikken kurjimpia yöt on silloin kun itse on puolikuntoinen, niin kuin just nyt.

Tuntuu, etten herää kunnolla ollenkaan. Onneksi ukko tulle kahden jälkeen kotiin ja pääsen päiväunille. Mummu on luvannut tulla hoitamaan lapsia illalla ja meidän pitäis päästä keilaamaan. Ihanaa päästä ukon kanssa johonkin kahdestaan. Juhlitaan samalla ukon eilistä syntymäpäivää. Saadan samalla sitä parisuhdeaikaa tai jotain.