Nyt seuraa yleistä marinaa ja harmistusta. Saa sivuttaa ihan huoletta.

Meidän Tirppa, maailman hyväntuulisin lapsi päivisin, huutaa kaikki yöt. Se haluaa maitoa. Ja jos se ei saa maitoa, se karjuu. Ja se karjuu lujaa ja kauan. Ennätys on yli kaksi tuntia yhteen menoon. En jättänyt sitä edes yksin vaan silitin ja pidin sylissä.Sitten annoin periksi ja annoin tissin suuhun. Se huutaa pahimmillaan 20 minuutin välein. Pitkään aikaan pisin yhtenäinen unijakso on mulla n. kaksi tuntia. Mää HALUAN nukkua! Tirpalla on ihan hirveä ääni, kun se huutaa. Se ääni menee suoraan hermoihin. Poju herää siihen ja sitten ne huutaa yhdessä. Ukko yritti rauhoitella Tirppaa viime yönä, mutta Tirppa huusi vaan kahta kauheammin.

Tänään oon miettinyt koko aamun unikoulua. Ei kohta vuoden ikäinen lapsi tarvi 10 kertaa yössä maitoa tai muutakaan palvelua. Oon huudatusunikoulua vastaan. Musta on epäinhimillistä huudattaa lasta pitkään. Tassuttelu on kokeiltu, vieressä nukuttaminen, vesipulloa tai maitopulloa Tirppa ei öisin huoli ja tuntuu turhalta ruveta nyt opettaan yöpullolle. En jaksa tätäkään enää. Enkä saa lapsia kenelkään yöksi. Kuka kiljuhanhen ottais? Kai mun on vaan oltava kovana ja lopettaa yöimetys. Valvotaan sitten oikein kunnolla muutama yö. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.

Jotain positiivista tässä päivässä on . Tänä aamuna vaaka nätti vähän yli 10kiloa vähemmän kuin marras-joulukuun vaihteessa. Ja sitten löysin alennuksesta Esikolle ja Tirpalle toppapuvut ensi talveksi. Vielä kun löytäis Pojulle haalarin ja puvun ensitalveksi, niin ei tarvis huolehtia niistä sitten syksyllä.