Tämä päivä ei ole ollut parhaimpiani, todellakaan.

Kello oli herättämässä 6.40, niin kuin joka aamu. Kerran kello soi ja sitten loppui akku. Herään hetken päästä ihan tokkurassa. Mietin mikä päivä, missä, kuka koska... onneksi kello ei ollut kuin 7.

Poju on pissinyt sänkyynsä. Pesen peitot, lakanat, tyynyt, unikaverit...

Aloin tekemään aamupuuroa, kauraryynit loppuivat kesken...

Laitan makaronit kiehumaan ja jauhelihan paistumaan makaronilaatikkoa varten. Keitin makaronit pohjaan.

Teen kerhoeväät pojille ja pakkaan poikien reput. Pojulla on kerhossa toinen oma tossu ja toinen oli Tirpan viisi numeroa liian pieni.

Lähden viemään poikia kerhoon ja lupaan Esikolle autokyydin koululle. Saan autonovet auki, mutta repsikan puoli ei mene enää kiinni. Ei kun sisälle takaisin etsimään lukkosulaa ja muovipussiin vettä, että saan lukon sulaksi ja oven kiinni. Kaadan kuuman veden ulkona kengilleni ja housuilleni.

Menen kaverille kylään kerhon ajaksi, kerrankin, ja tietysti toiselle puolelle kaupunkia. Esikon opettaja soittaa, että Esikolla on tullut kesken hiihtoretken pissat housuun. Joudun sanomaan, että menee melkein puoli tuntia ennen kuin olen koululla. Esikolla ei ole omaa avainta, kun meidän ulko-ovi on niin tiukka ja kun olen AINA kotona.

Lähden jumppaan ja unohdan sykemittarin kotiin. (miten niin olen koukussa siihen vehkeeseen?)

Esikko saa hirveän kohtauksen, kun lähdetään kuntosalin lastenhoidosta. En antanut puhua puhelimessa, kun piti pukea ensin ulkovaatteet päälle. Kaikki muut odottivat.

Vein Esikon ja sen kaverin ystävänpäivädiskoon. Kävin samalla palauttamassa kirjat lähikirjastoon. Tunnustan kirjastontädille, että olemme ehkä vahingossa tärvelleen Barbababa-kirjan selkämystä. Vaeltelen hyllyjen välissä, kun kirjastonhoitaja tulee näyttämään palauttamaani kirjaa. Tirppa on piirrellyt Katariina Suuren muistelmat täyteen kummitus Lapasia tai ties mitä. 29.90e, kiitos. Kuinka en sitä huomannut?

Tirppa saa raivarin, kun Ukko pukee sille yöpaitaa ja vaippaa ja puree kieleensä. Koko maailma täynnä verta.

Esikko tulee diskosta ja toteaa, että ai niin, oli muuten kaksi monistetta jotka olis pitänyt tehdä huomiseksi. Ja huomenna on kahdeksan aamu. Ei kun tekemään esikon kanssa läksyjä klo 20.

Avaimet hukassa. Niissä on emännänavain. Pyykit on kellarissa ja kaksostenrattaat vaunuvarastossa. Ehkä tonttu tuo avaimet aamuksi takaisin.

Syömiset niitä näitä. Ja vuodan neljättä viikkoa kierukan takia.

Lopuksi lainatakseni Ismo Alankoa: Kriisitä kriisiin kuljen komein askelin...