Olen viime aikoina lukenut muotiblogeja aika paljon. Tämän laihdutuksen myötä on vaattee alkaneet uudelleen kiinnostaa. Nykyään kun menee muutkin päälle kuin verkkarit ja miehen t-paidat.
Käytännön toteutus on kuitenkin vielä aika hakusessa.

Aamulla nousen ja vedän jalkaani verkkarit tai trikoiset yöpuvun housut (ne on myrkynvihreät ja kalankuvia tekstillä:shushi). En omista kuin yhdet farkut. Ei ole järkeä ostaa uusia vaatteita, kun on tarkoitus mahtua kohta pienempiin housuihin.
Uloslähtiessä vedän verkkareitten päälle topapuvun. Ei tuolla pihalla tarkene lasten kanssa seisoa saappaissa ja hienossa hepenissä. Ostin hiljan kunnon coretex-kengät, niissä on nastat pohjassa.
Jos ja kun laitan aamulla puhtaat vaatteet päälleni, niin puoleen päivään mennessä joku on pyyhkinyt nenänsä housuihini, hihassa on kaurapuuroa, joku tönäsi kättäni juuri, kun olin ottamassa hörpyn kahvista. Tai niin kuin tänään joku oksensi päälleni. Meikkaan ehkä kahtena päivänän seitsemästä, jos jaksan. Kampaajalla käyn, kun ehdin, jos ehdin. Oikea hehkeä ruusu odottamassa miestä töistä. Paplarit vaan puuttuu ja sätkä suupielestä.

Ehdotin kaverille, että meidän täytyisi perustaa kotiäitien muotiblogi. Näytettäisiin mustat silmanaluset, tahraiset housut, huivi likaisen tukan peittona. Saataiskohan me suunnaton suosio? Tuulipuvut ja lenkkarit kunniaan!

Okei, tämä oli vähän kärjistetty, Yritän välillä pukeutua nätisti ja meikkaankin ihan omaksi huvikseni. Mutta... aina ei vaan jaksa. Jumppavaatteni taitavat nykyään olla muodikkaampia ja parempia kuin arkivaatteeni. Vihdoinkin, kun saan päälleni sopivia jumppavaatteita. Urheiluvaatteet ja niiden koko voisi olla kokonaan ihan toinen avautumisen aihe.
Ja ostin just ihan oikeat korkokengät ja saappaat. Yritän rämpiä verkkareiden ja trikoopaitojen suosta kohti tyylikkäämpää kevättä... jonain vuonna.