Uudet vaatteet mahtuvat vielä päälle, juu. Mutta ei varmaan kauan. En saa tähän syömiseen mitään kontrollia. Kilot tulevat takaisin, ei edes hiipimällä, vaan rytinällä. Jokaisen suupalan kohdalla mietin, että ei pitäisi ja silti tungen sen suuhuni. Sormukset eivät mene aamuisin sormeen, kun kädet ovat turvoksissa. Naamassa näkyy tyynynjäljet vielä tunti heräämisestä.
Mietin, että mikä mättää ja miksi. En tunnu saavan otetta ruokaan. Kaikki tuntuu lipsuvan. Valvon liian myöhään ja aamuisin olen väsynyt. Sekin lisää syömistäni. Elän hetkestä toiseen miettien, että mitä sitten söisi. Ja toteutan mielitekoja. Eilen illalla oli pakko ajaa yhdeksän jälkeen Kesäsedän kanssa ABC:lle hakemaan suklaata ja sipsejä. Ja kaiken söin. Eihän niitä voinut kaappiin jättää pilaantumaan.

Tänään taas aloitin, jälleen kerran. Olen syönyt tänään kourallisen rusinoita ja 4-viljan puuroa leseillä ja mehukeitolla, kahvia rasvattomalla maidolla ja vettä. Kohta jumppaan. Nyt riittää. En halua taas 100 kiloiseksi köntykseksi. Alaselkää on taas alkanut jomottaa ja päätä särkee useammin. Loppupäivä näyttää mihin tämä taas johtaa.

Tarvisin kurinpalautusta, lukkoja kaappeihin, rahapussi piiloon ja porttikielto kauppaan. Joku sellainen kinkyleikeissä käytetty naamari jossa on vetoketju suun edessä voisi olla myös oiva  ratkaisu tähän mättöongelmaan. Voiko suklaata nauttia suonensisäisesti? Raipparangaistuksia suklaan ju muun shitin syömisestä?