On monta asiaa mistä olen miettinyt viime päivinä, että kirjoitan tänne. Ajatukset seilaa laidasta laitaan. Väsymys painaa päälle ja minä syön. Syön suklaata, pullaa, keksejä pizzaa... Jumppaan en ole päässyt viiteen päivään, ja se jos mikä syö naista.

Esikolla ja Pojulla on muutosvastarinta käynnissä. Poju rissaa ekaa kertaa elämässään. Kaikki on surkeaa, kurjaa, tyhmää ja epäreilua. Karjunta saattaa tulla ihan yhtäkkiä ja mitättömistä syistä ja sitä seuraa surkea itku. Vielä kelpaa äidin syli ja halit. Pussata ei saa enää niin kuin ennen. Pusuita tulee kuulemma merisairaaksi. Äidin oma pusu-hali-poika kasvaa. Vielä viime syksynä parasta oli pussailla ja halailla. Poju täyttää ensi viikolla viisi vuotta. Aika rientää.

Esikko äski ja räyski viime viikolla pari päivää. Ihmettelin mikä on, kun kaikki oli huonosti. Näin, että räjähdys on tulossa. En saanut sitä estettyä. Yhtenä iltana Esikko sai ihan mitättömästä asiasta hirveän raivarin. Yritti jopa lyödä minua. Istutin lasta keittiössä ja yritin jutella. Oin kuulemma maailman tymin ihminen ja hänen tekisi mieli potkia minua, kun olen niin tyhmä. Kerroin rakastavani ja sanoin, että esikko on maailman tärkein ja rakkain, tarjosin syliä. Aikansa Esikko mökötti ja ärisi ja karjui. Sitten tuli lohduton itku. Esikko ei halua olla iso, eikä halua, että äiti käy töissä, eikä halua olla yksin iltapäivisin edes tuntia yksin kotona. Isona oleminen ei ole niin kivaa kuin hän luuli. Miksi kaikki ei ole niin kuin ennen? Istutiin sylikkäin ja juteltiin. Tällä viikolla olen järjestänyt Esikon joka iltapäiväksi, kun on joutunut olemaan koulun jälkeen yksin, johonkin hoitoon.

Meillä on lähipiirissä menossa niin pimeä ihmissuhdekuvio, että ei voi kuin ihmetellä ja miettiä, että mitä aikuisen ihmisen päässä liikkuu. Jos saisin luvan eräältä asianomaiselta, niin kysyisin ymmärtääkö tekijä mitä hän tekee ja mitä tästä kaikesta voi olle seurauksena. En kuitenkaan halua tai voi sekaantua ilman lupaa. Jos tämä jatkuu, niin seurauksena voi olla jopa vanhemman ja lapsen välinen välirikko. Nyt jo on pahaamieltä. Voiko ihmiset olla niin sokeita? Kai ne voi...                                                                                      

Paino on noussut kilon. Eilen virallisessa punnituksessa se oli 82.5kg. En edes tosissani harkitse ryhtiliikettä.